Eriarvoistuminen on taitettava

Pekka Mervola tarttuu Keskisuomalaisen pääkirjoituksessaan 18.2.2017 tärkeään aiheeseen: miksi oppimistulokset suomalaisissa kouluissa ovat heikentyneet? Hälyttävää on se, että uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan Suomessa rikkaiden lapset menestyvät koulussa selvästi paremmin kuin köyhien lapset.

Mervola käy kirjoituksessaan läpi Suomen lähihistoriaa 1980-luvun hyvinvointiyhteiskunnasta 1990-luvun laman kautta nykypäivään. Mervolan analyysi luokkaerojen ja epätasa-arvon lisääntymisestä on oikea. Talouslaman aikana tehtiin vääriä päätöksiä ja luotiin pohja kansan kahtiajaolle.

Mutta mitä pitää ajatella Mervolan loppupäätelmästä ”Jos koulu ei pysty murtamaan luokkataustan vaikutusta, suomalainen yhteiskunta kuivuu pystyyn.”? Siis koulun tehtävä on murtaa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu? Yksin koulunko?

Koulujärjestelmämmehän on pitkään nimenomaan suojannut kansalaisiamme eriarvoistumiskehitykseltä ja hoitanut näin omaa osuuttaan. Peruskoulu on maailmanlaajuisestikin katsottuna tässä mielessä huippuinnovaatio. Ilmainen koulutuspolku aina korkea-asteelle saakka on mahdollisuuksien tasa-arvon tae. Eikä vähäarvoinen asia ole myöskään maailman ammattitaitoisin ja pätevin opettajakunta.

Koululla on luonnollisesti tärkeä rooli paremman yhteiskunnan luomisessa, mutta edellytykset tämän roolin toteuttamiseksi tulevat muualta. Jos etsitään syyllistä koulutuksellisen ja muunkin yhteiskunnallisen tasa-arvon rapautumiseen, niin sormi ei osoita ensimmäisenä kouluun vaan poliittisiin päättäjiin. Helppo heidänkään tehtävänsä ei ole, mutta päätöksissä pitäisi ottaa paremmin huomioon pitkäkestoiset kokonaisvaikutukset.

Onko nykyisillä päättäjillämme rohkeutta perua koulutusleikkaukset, jotka syövät pohjaa pois tulevaisuudeltamme ja suistavat meidät kahden kerroksen yhteiskuntaan?

Juha Paananen

lehtori

kuntavaaliehdokas (sd./sit.)
Jyväskylä

Jyväskylä takaisin Suomen Ateenaksi

Palvelurakenne on Jyväskylässä - niin kuin kaikissa Suomen kunnissa - muuttumassa huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet: sosiaali- ja terveyspalvelujen on vuoden 2019 alussa määrä siirtyä maakuntiin, pois kuntien hallinnasta. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että ”soten” lähdettyä kaupungin selkeästi suurimmaksi palvelukokonaisuudeksi nousee kasvatus ja koulutus.

Lapset ja nuoret ovat kuntapalveluiden keskiössä. Miten hyvässä kunnossa kasvatus- ja koulutusketjumme on varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteen koulutukseen saakka? Parannettavaa varmasti on.

Jyväskylän kaupunki vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, joiden ylläpitäjänä se toimii. Varhaiskasvatus pitää ymmärtää lapsen oikeutena, niin kuin viime syksynä voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet edellyttävät. Voisiko Jyväskylä rohkeasti lähteä kokeilemaan maksutonta varhaiskasvatusta? Perusopetuksessa ryhmäkokoja on pienennettävä ja tarjottavaa opetustuntimäärää lisättävä.

Ilman rahaa näitä tavoitteita ei saavuteta, mutta satsaus on samalla taloudellisestikin erittäin kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Tutkimus todistaa, että esim. varhaiskasvatukseen sijoitettu raha palautuu yhteiskunnalle seitsenkertaisena. Mistä muusta sijoituksesta saa 700 %:n tuoton ilman riskiä?

Toisen asteen koulutus on merkittävä osa koulutusketjua. Ammatillisen koulutuksen 200 miljoonan euron leikkaus koettelee kovin käsin mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, jonka suurin omistaja Jyväskylän kaupunki on.

Tällaisessa massiivisessa koulutusleikkauksessa on vaikea nähdä mitään järkeä, koska se vain lisää nuorten syrjäytymistä ja aiheuttaa yhteiskunnalle valtavia lisäkuluja. Toivottavasti maan hallitus tulee järkiinsä ja peruu leikkauksen tai vähintäänkin osan siitä kevään budjettiriihessä.

Viime aikoina Jyväskylässä on puhuttu paljon lukioiden rahoituskriisistä. Lukiot tarvitsevat välttämättä lisärahoitusta - tätä ei kai kukaan kiistä. Lähteekö Jyväskylän kaupunki tukemaan omaa lukiokoulutustaan? Itse asiassa sen on pakko, jos lukiokoulutus halutaan säilyttää Jyväskylässä edes siedettävällä tasolla. Ja häämöttääkö jossain tulevaisuudessa lukioiden siirto takaisin kaupungille?

Jyväskylän maine koulutuskaupunkina on viime aikoina ikävä kyllä saanut kolauksia. Tänä keväänä valittavan kaupunginvaltuuston tehtävänä on palauttaa Jyväskylä Suomen Ateenaksi.

Juha Paananen