tiistai 5. syyskuuta 2017

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ensimmäinen vaihe on varhaiskasvatus. Sillä tarkoitetaan alle kouluikäisten lasten suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatus luo pohjan yksilön koko myöhemmälle oppimiselle ja elämälle. Siksi varhaiskasvatukseen kannattaa sijoittaa. Se tuottaa tutkimustenkin mukaan ihmisille ja yhteiskunnalle hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäksi myös euroja.

Jostain syystä Suomessa tätä kuumaa sijoitusvinkkiä ei ole noudatettu: Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa varhaiskasvatukseen (BKT:hen suhteutettuna 1,2 prosenttia).

Kaiken lisäksi varhaiskasvatus on meillä maksullinen palvelu, vaikka se on kasvatuksen ja koulutuksen polun ensimmäinen ja vaikuttavin vaihe. Miksi näin on, vaikka seuraavat koulutusasteet ovat maksuttomia?

Taustalla vaikuttaa vanhakantainen ajattelu, että päiväkodeissa lapsia vain säilötään vanhempien työssäkäynnin ajan. Viimeistään nyt, kun valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on tullut voimaan ja varhaiskasvatus on jo siirretty sosiaalihallinnosta opetushallinnon piiriin, tämä asenne joutaa romukoppaan.

Valtiovalta on käynnistämässä vuonna 2018 kokeilun viisivuotiaiden lasten maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Tähän kokeiluun Jyväskylän kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Näin Jyväskylä olisi käytännössä tukemassa sitä periaatetta, että varhaiskasvatus on osa maksutonta kasvatus- ja koulutusjärjestelmäämme.

Maksuttomuudella saataisiin varhaiskasvatukseen osallistumista Suomessa nostettua lähemmäs muiden EU-maiden tasoa. Tällä hetkellä Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu yli neljävuotiaista lapsista vain noin 75 % - muissa EU-maissa vastaava prosenttiluku on keskimäärin noin 90.

Varhaiskasvatukseen osallistumisella on merkittävä vaikutus lasten myöhempään oppimiseen: koulumenestys on parempi niillä oppilailla, jotka ovat olleet mukana varhaiskasvatuksessa. Jos maksuttomuudella estetään tulevien vuosien aikana vaikkapa vain 10 lapsen ja nuoren syrjäytyminen, säästetään selvää rahaa yli 10 miljoonaa euroa.

Puhumattakaan koulupudokkuuden aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä, joka on rahaakin tärkeämpi asia.


Juha Paananen
lehtori
Jyväskylän kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti