Ryhmäkoot Jyväskylän kaupungin peruskouluissa ja
päiväkodeissa ovat viime vuosina huolestuttavasti kasvaneet. Vuonna 2016
uudistetussa varhaiskasvatuslaissa kunnille annettiin mahdollisuus kasvattaa
päiväkotien ryhmäkokoa suhdeluvun 1/8 mukaiseksi (1 aikuinen 8 lasta kohti).
Kävi kuten asiantuntijat jo ennen uudistusta uumoilivat:
päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat paikoin kohtuuttoman suuriksi. Näin myös
Jyväskylässä, vaikka valtuusto on päättänyt säilyttää vanhan suhdeluvun 1/7.
Tänä vuonna tehty selvitys ryhmäkokotilanteesta Jyväskylän
eri päiväkodeissa puhuu karua kieltä: maksimiryhmäkoot ylittyvät usein monissa
päiväkodeissa.
Tilapäisestä ongelmasta ei voida puhua, koska ylityksiä
tapahtuu toistuvasti viikoittain. Merkittävälle osalle lapsista ryhmäkoon kasvu
aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Pieni
lapsi tarvitsee myös syliä ja pysyvää hoitajaa, jotta hoitopäivä tuntuu
turvalliselta.
Varhaiskasvatustoiminnan muutokset ovat kuormittaneet myös
henkilöstöä. Viime vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat
lisääntyneet huomattavasti. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat alkavat
olla äärirajoilla ylisuuria ryhmiä opettaessaan ja hoitaessaan. Samoin kärsivät
varsinkin ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten tukea.
Jyväskylän käyttämä raha varhaiskasvatuspalveluihin on
euromääräisesti pienentynyt viime vuosina, vaikka palvelun piiriin on tullut
satoja lapsia lisää.
Samaan aikaan esimerkiksi perusopetuspalveluissa menoja on
lisätty lähes 10 % mm. oppilasmäärän lisääntymisen takia. Siitä huolimatta
peruskouluissa ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla ovat liian suuret.
Perusopetuksen ryhmät on Jyväskylässä muodostettu
nurinkurisesti: luokilla 1–6 ryhmäkokojen keskiarvo on 19,5 ja luokilla 7-9
18,1. Yleinen näkemys ja käytäntö valtakunnassa on se, että alimmilla luokilla
on pienimmät ryhmäkoot (valtakunnan keskiarvo luokilla 1–6 on noin 17 ja
luokilla 7–9 noin 18).
Sivistyslautakunta on maaliskuussa 2018 linjannut, että
perusopetuksen suuria ryhmäkokoja on lähivuosina pienennettävä nykyisestä
tasosta erityisesti luokilla 1–6.
Myös perusopetuksen henkilöstöllä sairauspoissaolot
ovat lisääntyneet. Monien vuosien talouskiristykset näkyvät koulujen arjessa.
Ryhmäkokojen kasvun lisäksi uuden opetussuunnitelman vaatimukset ovat
kuormittaneet opetushenkilöstöä.
Jyväskylän talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta.
Taloudenhoidon pitää myös tästä eteenpäin olla vastuullista ja pitkäjänteistä.
Taloustilanne antanee nyt viimein mahdollisuuden harkita
satsauksia sellaisiin palvelutoiminnan kohteisiin, joissa tarve on suurin.
Pienentämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
ryhmäkokoja lasten ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle teemme
sijoituksen tulevaisuuteen.
Anna-Leena Sahindal, sivistyslautakunnan vpj. (sd.)
Juha Paananen, sivistyslautakunnan jäsen (sd.)
Jyväskylä
Anna-Leena Sahindal, sivistyslautakunnan vpj. (sd.)
Juha Paananen, sivistyslautakunnan jäsen (sd.)
Jyväskylä
(Keskisuomalainen 29.5.2018)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti