Oppivelvollisuuslakimme on säädetty alun perin 1920-luvun
alussa. Tällä hetkellä perusopetuslaissa todetaan, että oppivelvollisuus alkaa
sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen
oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10
vuotta.
Aika on ajanut nykyisin voimassa olevan
oppivelvollisuusmäärittelyn ohi. 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen ajoista
Suomi ja maailma ovat muuttuneet paljon. Työelämässä muutos näkyy siten, että
pelkällä peruskoulupohjalla työtä alkaa olla mahdotonta saada. Lähes kaikki
ammatit vaativat korkeampaa koulutusta.
Kuitenkin keskimääräinen koulutustasomme on luisumassa
hälyttävästi alaspäin, vaikka vielä 2000-luvun alussa olimme maailman huippua.
Kokonaan koulutuksen ja työnteon ulkopuolelle syrjäytyneitä nuoria on Suomessa
liian suuri joukko, noin 60 000.
Lukio- ja ammatillinen koulutus ovat tällä hetkellä Suomessa
yleensä yhteiskunnan järjestämää ilmaista koulutusta, mikä ei tarkoita
maksuttomuutta. Lukukausimaksuja ei ole, mutta esim. lukion oppimateriaaleihin
saattaa kulua tuhansia euroja. Myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden
materiaalimaksut voivat olla huomattavia. Monille nuorille nämä kustannukset
ovat jopa opiskelun aloittamisen este.
Valtiovalta on kehitellyt ratkaisuksi oppimateriaalitukea,
jota ohjattaisiin toisella asteella vähävaraisille opiskelijoille. Tämä malli
sisältää jotain positiivistakin, mutta syvällisempää tarkastelua se ei oikein kestä.
Miltä vaikuttaisi peruskoulu, joka olisi ilmainen ja maksuton vain
vähävaraisille oppilaille?
Tulevan hallituksen keskeisenä koulutuspoliittisena
tavoitteena tulee olla se, että koko oppivelvollisuuden idea ja käytäntö päivitetään
2020-luvulle. Pelkästään peruskoulu ei yksinkertaisesti enää riitä, vaan oppivelvollisuuteen
on sisällytettävä myös toinen aste. Näin syntyy ”peruskoulu 2.0”, joka on
oppijoille ilmainen ja maksuton ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Toisen
asteen tutkinto (ammatillinen tai ylioppilastutkinto) luo nuoren elämälle
vanhan perustan, jolta voi ponnistaa jatko-opintoihin ja työelämään.
Juha Paananen
varavaltuutettu (sd.), sivistyslautakunnan jäsen
Jyväskylä
Jyväskylä