Miten kaupungin talousvaikeuksista selvitään?

Jyväskylän talous on koronaviruksen takia ja muistakin syistä kriisissä. Nettomenojen supistamistarve vuosina 2021-2023 on virallisen arvion mukaan yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Yksi Jyväskylän ongelma on yhteisöverotulojen pienuus. Kaupungin pitäisi pystyä paremmin houkuttelemaan alueelleen veroja maksavia yrityksiä. Houkuttelevuutta lisää se, että kaupungin järjestämät peruspalvelut ovat kunnossa.

Sellaistakin ajattelua on ilmassa, että pelkkä raju palveluihin kohdistuva kulujen supistaminen pelastaa kaupungin. Se tarkoittaisi kuitenkin palvelujen laadun huomattavaa heikentämistä. Käytännössä esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkoot entisestään kasvaisivat ja varhaiskasvatuksessa lain määräämissä aikuinen/lapsi-suhdeluvuissa pysyminen vaarantuisi. Jyväskylän houkuttelevuudelle tämä tekisi hallaa, puhumattakaan siitä, mitä se tekisi jyväskyläläisille lapsille ja nuorille.

2010-luvun talouden tasapainottamisvuosina Jyväskylässä leikattiin rajusti kasvun ja oppimisen palveluista. Suurelta osin tästä johtuu se, että edelleen meillä peruskouluihin, varhaiskasvatukseen ja nuorisopalveluihin käytetty rahamäärä on vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna erittäin alhainen.

Onko talouden tervehdyttämiseen muuta keinoa kuin leikata vuosi toisensa jälkeen kaupunkilaisten kannalta ensiarvoisen tärkeistä palveluista ja samalla heikentää Jyväskylän imagoa? Kyllä on, mutta se ei ole nykysysteemissä helppoa. Nythän talouden suunnittelua hallitsee jokavuotinen talousarvioprosessi, joka koskee aina vain seuraavaa vuotta.

Vaihtoehtona on se, että panostetaan nykyistä enemmän sellaisiin palveluihin, jotka pitemmällä aikavälillä ehkäisevät ja korjaavat (talous)ongelmia ja samalla lisäävät kokonaisvaltaisesti kaupungin elinvoimaisuutta. Näitä ovat erityisesti perusopetus ja varhaiskasvatus sekä ennalta ehkäisevät terveys- ja sosiaalipalvelut. Lisäksi kannattava taloudellinen sijoitus on kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin satsaaminen.

Näin käytettävät miinusmerkkiset lisäeurot muuttuisivat myöhemmin moninkertaisesti plussaksi. Tämä on todennettu monissa tutkimuksissa ja käytännön hankkeissa.

Kysymys on siitä, onko meillä talouspäätöksiä tehdessämme malttia katsoa kauemmas kuin ainoastaan ensi vuoteen. Korona-aikana tämä on haastavaa. Mutta tulevaisuudessa meidän on opittava tunnistamaan eri palvelualojen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset ja rakennettava taloutta osaltaan niiden varaan. Onnistuuko se jo seuraavalla valtuustokaudella?

(Julkaistu Pohjoinen Jyväskylä 4/2020 -lehdessä)