Millainen on visioni tulevaisuuden Jyväskylästä?

Tässä ajatuksiani siitä, millainen Jyväskylä voisi olla tulevaisuudessa. Kohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Ehkäpä osa näistä jo toteutuu. Millainen on sinun visiosi tulevaisuuden Jyväskylästä?

• Päätöksenteko on avointa. Asukkaiden osallistuminen päätösten valmisteluun on mahdollistettu hyvin.
  
  
• Kaupungin toimintaa ohjaavat tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet.
  
  
• Kaikista kaupunkilaisista huolehditaan, erityisesti heikossa asemassa olevista. Ikäihmisten hoito ja asuminen ovat kunnossa, samoin maahanmuuttajien kotouttaminen.
  
  
• Kaupungilla on kaupunkilaisia varten laajat ja hyvin toimivat digitaaliset palvelut, mutta myös vaihtoehtoiset palvelut niille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluja.
  
  
• Kaupunki huolehtii omien työntekijöidensä työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöiden lomautukset vältetään suunnitelmallisella henkilöstö- ja talouspolitiikalla.
  
  
• Sote-uudistus on tehty (sote-palvelut siirretty hyvinvointialueille), ja kaupungin suurimmat palvelualueet ovat kasvatus ja koulutus. Mikäli koulutuskuntayhtymä on purettu, lukiokoulutus on mahdollisesti siirtynyt takaisin kaupungin ylläpidettäväksi.
  
  
• Kaupungin taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti, keskeisten palvelualojen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset huomioon ottaen.
  
  
• Jyväskylällä on vetovoimaa ja elinvoimaa. Peruspalvelut ovat kunnossa, jolloin yrityksiä on saatu lisää ja samalla verotuloja.
  
  
• Kasvatusta ja koulutusta arvostetaan, ja niillä on riittävät resurssit.
  
  
• Energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Mahdollisten tuulivoimapuistojen sijoitus ja toteutustapa harkitaan tarkkaan.
  
  
• Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaupunkirakennetta kehitettäessä.
  
  
• Pyöräilyyn ja kävelyyn sekä joukkoliikenteen käyttöön on kaupungissa hyvät edellytykset.
  
  
• Liikuntapalvelut on turvattu kaupungin eri asuinalueilla ja Hippos-hanke toteutettu realistiselta pohjalta. Kaupungin asukkaille, erityisesti lapsille ja nuorille, on järjestetty riittävästi matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia heidän omilla lähialueillaan.
  
  
• Kulttuurin ja taiteen toimintaedellytykset ovat kunnossa. Jyväskylässä on vihdoin akustisesti mitat täyttävä musiikkitalo.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuus

Jyväskylän lukiot siirrettiin vuonna 2010 Jyväskylän koulutuskuntayhtymään (nykyisin Gradia). Pian siirron jälkeen ilmeni, että lukioiden toiminta kuntayhtymässä ei ole mahdollista ilman lisärahoitusta. Siksi Jyväskylän kaupunki on tukenut Gradiassa toimivia lukioita vuodesta 2017 lähtien, nykyisin 1,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä kohtalaisen merkittävä tukisumma on budjetoitu Jyväskylässä sivistyksen toimialalle.

Kuntayhtymä lukiokoulutuksen järjestäjänä on Suomessa erittäin harvinainen ratkaisu. Vastaavanlainen toimintamalli on käytössä muualla vain Hämeenlinnassa, jossa koulutuskuntayhtymä Tavastia ylläpitää lukiokoulutusta.

Jyväskylässä kuntayhtymämalli on merkinnyt lukioille merkittävää keskittämistä. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten Jyväskylässä toimi yhteensä kahdeksan lukioyksikköä, mm. Palokassa, Tikkakoskella, Vaajakoskella ja Korpilahdella omansa. Nyt lukiolaiset opiskelevat kahdessa yli tuhannen opiskelijan lukiossa Viitaniemessä ja Harjun kupeessa.

Millainen on Jyväskylän lukioiden tulevaisuus? Yksi tähän asiaan vaikuttava tekijä on tuleva sote-ratkaisu. Jos tai kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnilta hyvinvointialueille (”maakuntiin”), niin miten käy nykyisten kuntayhtymätyyppisten hallintorakennelmien? Todennäköistä on, että niitä ei enää uudessa tilanteessa tarvita.

Jos Gradia jossakin vaiheessa puretaan, niin mihin silloin menevät nyt siellä järjestettävät koulutukset, lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus? Yksi vaihtoehto olisi tietysti sekin, että Gradia jatkaisi. Mutta purkutilanteessa olisi kaksi vaihtoehtoa: kaupunki tai ”maakunta”. Ammatillisella koulutuksella on valtakunnallisesti pitkä perinne kuntayksikköä suuremmista järjestäjistä, joten luonteva suunta saattaisi olla ”maakunta”.

Lukioita järjestävät edelleen Suomessa lähes yksinomaan kunnat. Jos koulutuskuntayhtymää ei olisi, siirtyisikö lukiokoulutus valtakunnallisen linjan mukaisesti takaisin Jyväskylän kaupungille? Tällä ratkaisulla päättyisi ainakin se erikoinen tilanne, että Jyväskylä maksaa joka vuosi merkittävän summan rahaa toisen koulutuksenjärjestäjän vastuulla olevan koulutuksen järjestämisestä.

Käypä hallintomalleille tulevaisuudessa niin tai näin, olennaista on, että jyväskyläläiset nuoret saavat omassa kaupungissaan riittävän laadukasta eli riittävästi resursoitua lukiokoulutusta. Sama vaatimus koskee myös ammatillista toisen asteen koulutusta.