Panostusta kasvuun ja oppimiseen

Jyväskylän sivistyslautakunta esitti kokouksessaan 22.9.2021 kaupunginhallitukselle, että kasvun ja oppimisen palveluissa tulojen ja menojen erotus eli käyttökate on ensi vuonna -235 947 400 euroa. Se on reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin lautakunnalle asetettu kehys. Lopullisesti vuoden 2022 talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto marraskuun 2021 lopussa.

Mihin lisärahaa sitten tarvitaan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja nuorisopalveluissa? Ensinnäkin määrärahalisäyksellä pyritään varmistamaan kasvatuksen ja opetuksen resurssit siten, että lasten ja nuorten terve kasvu ja hyvä oppiminen mahdollistuvat.

Erityisen tärkeää on, että perusopetuksen ryhmäkokojen pitkään jatkunut kasvu pystytään pysäyttämään. Kymmenen viime vuoden aikana keskimääräinen ryhmäkoko on alakouluissa (luokat 1-6) noussut 17,5 oppilaasta 19,7 oppilaaseen eli yli 11 %. Yläkouluissakin ryhmien suurenemistahti on ollut lähes yhtä nopea. Ellei jotain tehdä, kasvu jatkuu edelleen. Ryhmäkokojen kasvun katkaiseminen edellyttää sitä, että kouluissa on riittävästi opettajia ja muuta opetushenkilöstöä ja että henkilökunnan jaksamista tuetaan.

Lisäksi määrärahoja on kohdennettava sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla saadaan vähennettyä kiusaamista ja syrjäytymistä. Tuoreesta koulutyytyväisyyskyselystä ilmenee, että peruskoulun oppilaista lähes kolmannes on kokenut kiusaamista.

Myös korona-ajan aiheuttama oppimisen vaje vaatii lisäpanostusta. Pandemia-aika etäopetuksineen on vaikeuttanut varsinkin niiden oppilaiden opinnoissa etenemistä, jotka olisivat eniten tarvinneet opettajan kasvokkain antamaa opetusta, tukea ja ohjausta. Nyt tätä oppimiseen syntynyttä velkaa on maksettava takaisin, jotta ongelmat eivät syvene.

Jyväskylän kaupunkistrategiaa ollaan juuri uudistamassa. Uudessa strategiassa sivistys ja koulutus tulee nostaa näkyvästi esille yhdeksi keskeiseksi strategiakärjeksi. Strategia ei saa jäädä vain paperiksi mappi-Ö:hön, vaan sen on näyttävä konkreettisesti panostuksina, jotka kohdistuvat lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Talousajatteluun tarvitaan muutos

Sote-ratkaisun jälkeen eli jo parin vuoden kuluttua sivistyspalvelut ovat Jyväskylän, samoin kuin muidenkin Suomen kuntien, ylivoimaisesti suurin ja merkittävin palvelualue. Tämän muutoksen yhteydessä on arvioitava kaupungin taloudenhoidon perusteet uudelleen.

Tähän saakka talouden toimintamalli on ollut karkeasti se, että vuosittain laaditaan seuraavan vuoden talousarvio mahdollisimman niukan raamin pohjalta. Lautakunnat esittävät raamin päälle menolisäyksiä, joista osa yleensä menee valtuustossa läpi.

Tämä malli sopii huonosti perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, ja se on johtanut siihen, että opetuksen ja kasvatuksen rahoitus on ollut toimintamenojen osalta ajoittain lyhytnäköistä ja poukkoilevaa. Tämä taas on haitannut palvelujen pitemmän aikavälin kehittämistyötä.

Laadukkaasti ja riittävästi resursoidun opetuksen ja kasvatuksen positiiviset vaikutukset eivät näy läheskään täysimääräisinä yhden vuoden aikana. Pitemmällä aikajänteellä myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin selvästi nähtävissä. Näitä vaikutuksia ovat mm. nuorten syrjäytymisen väheneminen ja keskimääräisen koulutustason nousu – kaiken kaikkiaan laaja-alainen hyvinvoinnin kasvu.

Koulutuksen vaikutusten pitkäkestoisuus on huomioitava taloussuunnittelussa. Se vaatii meiltä kaupungin päättäjiltä asenteenmuutosta ja rohkeutta sijoittaa riittävästi varoja opetuksen ja kasvatuksen järjestämiseen, siitäkin huolimatta, että talouden kannalta lähivuodet eivät ole helppoja. Kyse on tulevaisuusinvestoinnista, joka tuottaa myöhemmin merkittäviä kustannussäästöjä.

Keskeistä on, että selviämme kestävällä tavalla tulevista haasteista. Siksi talouden ja myös toiminnan käytännön työkaluksi tarvitaan Jyväskylässä vähintään valtuustokauden mittainen kasvatuksen ja koulutuksen strategia, jossa määritellään selkeästi ja riittävän sitovasti tavoitteet, toimintatavat ja resurssit sivistyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen pohjaksi. Siinä on uudelle kaupunginvaltuustolle tehtävää heti valtuustokauden aluksi.

Juha Paananen

varavaltuutettu (sd.), sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä