Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja pienennettävä

Ryhmäkoot Jyväskylän kaupungin peruskouluissa ja päiväkodeissa ovat viime vuosina huolestuttavasti kasvaneet. Vuonna 2016 uudistetussa varhaiskasvatuslaissa kunnille annettiin mahdollisuus kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoa suhdeluvun 1/8 mukaiseksi (1 aikuinen 8 lasta kohti).

Kävi kuten asiantuntijat jo ennen uudistusta uumoilivat: päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat paikoin kohtuuttoman suuriksi. Näin myös Jyväskylässä, vaikka valtuusto on päättänyt säilyttää vanhan suhdeluvun 1/7.

Tänä vuonna tehty selvitys ryhmäkokotilanteesta Jyväskylän eri päiväkodeissa puhuu karua kieltä: maksimiryhmäkoot ylittyvät usein monissa päiväkodeissa.

Tilapäisestä ongelmasta ei voida puhua, koska ylityksiä tapahtuu toistuvasti viikoittain. Merkittävälle osalle lapsista ryhmäkoon kasvu aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Pieni lapsi tarvitsee myös syliä ja pysyvää hoitajaa, jotta hoitopäivä tuntuu turvalliselta.

Varhaiskasvatustoiminnan muutokset ovat kuormittaneet myös henkilöstöä. Viime vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat alkavat olla äärirajoilla ylisuuria ryhmiä opettaessaan ja hoitaessaan. Samoin kärsivät varsinkin ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten tukea.

Jyväskylän käyttämä raha varhaiskasvatuspalveluihin on euromääräisesti pienentynyt viime vuosina, vaikka palvelun piiriin on tullut satoja lapsia lisää.

Samaan aikaan esimerkiksi perusopetuspalveluissa menoja on lisätty lähes 10 % mm. oppilasmäärän lisääntymisen takia. Siitä huolimatta peruskouluissa ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla ovat liian suuret.

Perusopetuksen ryhmät on Jyväskylässä muodostettu nurinkurisesti: luokilla 1–6 ryhmäkokojen keskiarvo on 19,5 ja luokilla 7-9 18,1. Yleinen näkemys ja käytäntö valtakunnassa on se, että alimmilla luokilla on pienimmät ryhmäkoot (valtakunnan keskiarvo luokilla 1–6 on noin 17 ja luokilla 7–9 noin 18).

Sivistyslautakunta on maaliskuussa 2018 linjannut, että perusopetuksen suuria ryhmäkokoja on lähivuosina pienennettävä nykyisestä tasosta erityisesti luokilla 1–6.

Myös perusopetuksen henkilöstöllä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Monien vuosien talouskiristykset näkyvät koulujen arjessa. Ryhmäkokojen kasvun lisäksi uuden opetussuunnitelman vaatimukset ovat kuormittaneet opetushenkilöstöä.

Jyväskylän talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Taloudenhoidon pitää myös tästä eteenpäin olla vastuullista ja pitkäjänteistä.

Taloustilanne antanee nyt viimein mahdollisuuden harkita satsauksia sellaisiin palvelutoiminnan kohteisiin, joissa tarve on suurin.

Pienentämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja lasten ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle teemme sijoituksen tulevaisuuteen.

Anna-Leena Sahindal, sivistyslautakunnan vpj. (sd.)
Juha Paananen, sivistyslautakunnan jäsen (sd.)
Jyväskylä

(Keskisuomalainen 29.5.2018)

Maakuntavaltuusto on paljon vartijana

Pitkään vatuloitu ns. sote/maku-uudistus (sote = sosiaali- ja terveyspalvelut, maku = maakunta) on määrä saada aikaan piakkoin. Jos eduskunta hyväksyy uudet lait kesällä 2018, niin maakuntavaalit pidetään todennäköisesti syksyllä 2018.

Olen ilmoittautunut maakuntavaaliehdokkaaksi eli ehdolle Keski-Suomen maakuntavaltuustoon SDP:n listalle. Maakuntavaltuusto on maakunnan ylin päättävä elin, joka linjaa maakuntaan siirtyvien palvelujen toteuttamista sekä myös maakunnan yhteistyötä kuntien kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalveluista ei saa tulla ylikansallisten terveysfirmojen voittojenkeruuautomaatti. Valinnanvapaus pitää toteuttaa asteittain siltä pohjalta, että palvelut ovat pääosiltaan julkisia ja yksityiset palvelut täydentävät niitä. Sote-palvelujen toteutustavan on oltava lisäksi sellainen, että se turvaa maakunnassa riittävän kattavan palveluverkon.

Kunnista maakuntaan siirtyy Keski-Suomessa noin 11 000 työntekijää, pääosa sosiaali- ja terveysalalla. Heille kyseessä on iso muutos, joka tulee viedä läpi liikkeenluovutus-periaatteen mukaisesti ja vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Maakuntavaltuustolla on henkilöstösiirron hallitussa toteuttamisessa suuri vastuu.

Juha Paananen

maakuntavaaliehdokas, sd.

lehtori, eläkkeellä

Jyväskylä