Perusopetuksen ja lukioiden resurssit vuoden 2021 talousarviossa (puheenvuoroni Jkl-valtuuston kokouksessa 26.10.2020)

Mielestäni on positiivista, että kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesityksessä kuuluu asiantuntijalautakuntien ääni kohtuullisen hyvin.

Kasvun ja oppimisen palvelujen osalta kuitenkin kaupunginjohtajan esityksessä on lautakunnan esitykseen verrattuna määrärahoja yhden miljoonan euron verran vähemmän. Tämä miljoona jakaantuu siten, että 600 000 euron vähennys tulisi perusopetuksen ja nuorisopalvelujen menoihin ja lisäksi lukiotuesta nipistettäisiin 400 000 euroa.

Opetushallituksen uusimman raportin mukaan opetuksen määrässä (eli oppitunnit jaettuna oppilaiden määrällä) Jyväskylä on 20 suurimman perusopetuksen järjestäjän joukossa toiseksi viimeinen. Laesteränkin tilastot osoittavat, että olemme opetuksen toteuttajana niin sanotusti erittäin kustannustehokkaita.

Satojen tuhansien leikkaus perusopetukseen tarkoittaisi toiminnan laadun selvää heikkenemistä. Ymmärrän kyllä, että elämme vaikeita ja epävarmoja aikoja, mutta jo palvelutarpeen kasvun takia edes nykyisen tason säilyttäminen ei kestä resurssien supistamista. 

Lukiotuessa taas on kyse jyväskyläläisten lukiolaisten opiskeluedellytysten turvaamisesta. Jyväskylähän siirsi omat lukionsa vuonna 2010 koulutuskuntayhtymään, nykyiseen Gradiaan, mikä oli ja on edelleen valtakunnallisesti erittäin harvinainen järjestäjäratkaisu.

Gradiassa lukioiden rahoitusmalli perustuu vain valtion yksikköhintoihin, verotuloja Gradialla ei ole. Missään Suomessa lukiot eivät toimi pelkillä yksikköhinnoilla. Siksi kaupungin antama tuki Gradian lukioille on välttämätön. Tekisi mieli sanoa, että olemme sen suorastaan velkaa omille lukiolaisillemme.

Nykyinen lukiotuki, 1,7 miljoonaa euroa vuodessa, tarkoittaa noin 6 %:n lisää yksikköhintojen päälle. Keskimäärin koko Suomessa lukiojärjestäjien oma raha valtionrahoituksen yli on noin 18 %. Jos lukiotukea pienennetään esitetysti, tietää se vakavia ongelmia lukioidemme toimintaan. Jo tällä hetkellä Gradia käyttää Opetushallituksen mukaan lukio-opiskelijaa kohti erittäin niukasti rahaa: 15 suurimman lukiojärjestäjän joukossa toiseksi vähiten.

Mielestäni siis perusopetuksen määrärahoja ei tulisi lautakunnan esittämästä vähentää ja lukiotuki (joka muuten on sijoitettu talousarvioesityksessä erikoisesti perusopetuksen alle) pitäisi säilyttää tämän vuoden tasolla. Muilta osin kaupunginjohtajan esitys on kasvun ja oppimisen osalta siedettävä.

Kasvatus ja koulutus eivät kestä leikkauksia

Jyväskylän kasvun ja oppimisen palveluille on asetettu toimintakulujen sopeutustavoitteeksi vuodelle 2021 -3,5 Me. Pandemia-aaltojen kurimuksessa talouden sopeuttaminen onkin välttämätöntä, harkitusti tehtynä.

Sivistyslautakunnan iltakoulussa 19.8.2020 oli käsittelyssä virkamiesten tekemä esitys sopeutuksen toteuttamiseksi. Esitys sisältää määrärahojen poistoja tai supistuksia -5,5 Me ja palvelutarpeen kasvusta johtuvia lisäyksiä 2 Me (nettovaikutus -3,5 Me).

Sopeutustavoite on todella kova. Merkittävä osa leikkausesityksistä iskisi suoraan lapsiin suurentamalla ryhmäkokoja ja vähentämällä opetuksen määrää. Tällaiset supistukset on pystyttävä torjumaan, vaikka priorisoiden menokohtia toimialojen rajat ylittäen.

Jyväskylällä on lähimenneisyydessä rasitteenaan 2010-luvun talouden tasapainottamisvuodet, jolloin kasvatuksen ja opetuksen euromääräiset menot eivät kasvaneet, vaikka palvelutarve lisääntyi selvästi. Kurottavaa on kertynyt paljon.

Varhaiskasvatuksessa toimintakulut pysyivät vuosina 2012-2017 euromääräisesti samana, jopa hieman laskivat, vaikka lapsimäärä kasvoi 800:lla. Viime vuonna AVI huomautti Jyväskylän kaupunkia liian pienestä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksesta.

Opetushallituksen raportin (2018) mukaan Jyväskylän peruskouluissa kustannus 1-9-luokkalaista oppilasta kohti on 8 457 e (sijoitus 20 suurimman joukossa 14., keskiarvo 8 963 e). Varmaankin vähintään keskiarvon mukainen taso sopisi tavoitteeksi Suomen Ateenalle.

Sivistyslautakunta edellytti iltakoulussa perustellusti, että virkamiesvalmistelussa on vielä selvitettävä mahdollisia sopeutuskohteita niin, että voidaan mahdollisimman pitkälle välttää suoraan kasvatuksen ja opetuksen laatua heikentävät määrärahavähennykset.

Lautakunta tekee oman esityksensä sopeuttamisen toteuttamisesta syyskuun lopulla. Siinä tulee huomioida kasvatuksen ja koulutuksen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset Jyväskylän kaupungille. Kasvatus ja koulutus ennaltaehkäisevät tehokkaasti terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja vähentävät tulevaisuudessa niihin liittyviä kustannuksia.

Juha Paananen
sivistyslautakunnan jäsen (sd.)
Jyväskylä

Tapetaanko kultamunia muniva hanhi?

Jyväskylä on selvittämässä omistamansa vesi- ja energiayhtiö Alvan vähemmistöosuuden. Myytävä osuus olisi n. 30-40 %. Mahdollinen ostaja olisi todennäköisesti jokin yksityinen toimija, esimerkiksi pääomasijoittaja tai eläkevakuusrahasto. Myyntiasia on tulossa Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätettäväksi tänä keväänä.

Jyväskylän suunnitelmien pohjalta valtakunnalliseen keskusteluun on viime aikoina noussut erityisesti vesihuolto, joka ns. luonnollisena monopolina on ollut Suomessa perinteisesti julkisessa omistuksessa. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vesihuollon yksityistämiseen sisältyy suuria riskejä.

Mahdollisen kaupan valmisteluun on palkattu konsulttiyhtiö, jonka kerrotaan saavan bonuspalkkion, mikäli myynti toteutuu. Konsultin bonusta on puolusteltu sillä, että vastaavanlaisissa kaupan valmisteluissa se on normaali käytäntö.

Totta onkin, että bonus on yleensä käytössä yksityisellä puolella, nimenomaan silloin, kun on jo päätetty myydä ja tavoitteena on mahdollisimman korkea kauppahinta ja edulliset kauppaehdot.

Jyväskylä ei ole tällaisessa tilanteessa. Tarkoituksenahan on sen selvittäminen, onko myyminen ylipäätään tarkoituksenmukaista kaupungin kokonaisedun kannalta. Siksi selvityksen, jos sellainen halutaan tehdä, pitäisi olla puolueeton eikä tarkoitushakuinen.

Alvan osittainenkin myyminen pääomasijoittajalle tai vastaavalle taholle olisi päänavaus luonnollisten monopolien yksityistämisessä koko Suomessa. Vastaavanlaisista ratkaisuista muualla Euroopassa (esimerkiksi Tallinnassa, Pariisissa ja Berliinissä) on saatu huonoja kokemuksia: maksut ovat nousseet, ja välttämättömiä investointeja on jätetty tekemättä - voittoja yksityinen omistaja on kyllä haalinut.

Ruotsissa ja Hollannissa lainsäädäntö estää vesihuollon osalta määräysvallan siirtämisen yksityiselle taholle. Suomessakin on jo puhuttu lakiuudistuksista, mikäli Jyväskylän tyyppiset, erityisesti vesihuollon omistajajärjestelysuunnitelmat etenevät.

Yksityinen omistaja hakee sijoitukselleen tuottoa, ehkä 6-10 %. Toteutuessaan yksityinen omistajuus tarkoittaisi Jyväskylässäkin lähes varmasti asiakasmaksujen korotuksia; tapaus Caruna on kaikilla hyvässä muistissa. On sanottu, että kaupunki määräisi edelleen hinnat, mutta entä, jos osaomistaja ei muuten saa voittosiivuaan?

Myös toiminnan edellytysten ja laadun kehittäminen ovat vaarassa jäädä voitontavoittelun alle. Niin on käynyt edellä mainituissa Euroopan kaupungeissa ja Suomessa mm. yksityisten yritysten ylläpitämässä vanhustenhoidossa.

Kaiken kaikkiaan oman vesi- ja energiayhtiön osittainenkaan myynti ei ole Jyväskylän ja kaupunkilaisten kannalta järkevä ratkaisu. Parasta olisi keskeyttää myyntiprosessi ja keskittyä itse Alvan toiminnan ja hallinnon kehittämiseen.

Omistajalle luonnolliseen monopoliin perustuva toiminta tuottaa takuuvarman tulovirran. Jo tämän takia kaupungin kannattaa pysyä omistajana. Myynnistä kaupunki saisi kertakorvauksen, joka olisi äkkiä syöty. Vanha viisaus sanoo, että kultamunia munivaa hanhea ei kannata tappaa.

Ja vielä selvennyksenä: En vastusta yritystoimintaa. Se on yhteiskunnassa keskeinen ja välttämätön elinvoiman ja hyvinvoinnin luoja, jonka toimintaedellytysten on oltava kunnossa. Mutta se sopii huonosti toimintaan, joka perustuu luonnollisiin monopoleihin tai jonka kohteena ovat heikossa asemassa olevat ihmiset (esimerkiksi sairaat, lapset tai vanhukset).