Tunteeko Juha Keski-Suomen?

Aluevaalimainoksissa käytän slogania ”Juha tuntee Keski-Suomen.”. Mihin tämä iskulause perustuu?

Ensinnäkin siihen, että vuosikymmenien aikana olen hoitanut useita tehtäviä, joiden alueena on ollut koko maakuntamme. 1990-luvulla toimin silloisen Keski-Suomen läänin opetustoimen lääninkouluttajana ja -ohjaajana tietotekniikan oppiaineessa. Tuolloin syntyi runsaasti yhteyksiä Keski-Suomen eri kuntiin ja ihmisiin.

Vuodet 2010-2017 olin OAJ Keski-Suomen puheenjohtajana, jolloin maakunnan kunnat ja niiden tilanteet tulivat hyvin tutuiksi. Paljon käytiin keskusteluja mm. kuntien virkamiesjohdon ja poliittisten luottamushenkilöiden kanssa kuntapalvelujen laadusta, resursseista ja tulevaisuudesta.

Lisäksi olen asunut ja työskennellyt Keski-Suomessa lähes koko elämäni, yli 60 vuotta. Asuin-, mökki- ja/tai työpaikkakuntiani ovat olleet tai ovat Pylkönmäki, Karstula, Viitasaari, Korpilahti, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Joutsa, Hankasalmi ja Toivakka.

Näiden asumiseeni ja toimintaani liittyvien seikkojen pohjalta rohkenen sanoa, että tunnen Keski-Suomen hyvin. Kuluneiden vuosikymmenien aikana minulle on syntynyt selkeä käsitys Keski-Suomen kehityksen linjoista. Sen pohjalta uskon, että pystyn osaltani rakentamaan Keski-Suomen tulevaisuutta nyt, kun suuret palvelurakennemuutokset ovat oven takana.

Juha Paananen

aluevaaliehdokas 2022 (sd.)

Keski-Suomi

Psykologien ja kuraattorien pysyttävä kouluilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit ovat siirtymässä kunnista hyvinvointialueille. Vielä tällä hetkellä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalveluista vastaa se kunta, jonka alueella koulu tai oppilaitos sijaitsee.

Nykyjärjestelmän mukaan psykologien ja kuraattorien toimipisteet ja vastaanotot ovat pääsääntöisesti koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Näin ollen palvelut ovat oppilaiden ja opiskelijoiden saatavilla suoraan samassa paikassa, jossa myös opiskellaan.

Hyvinvointialue on maakunnan kokoinen eli hallinnollisena alueena huomattavasti suurempi kuin kuntayksikkö. Laajemmassa toimintaympäristössä käy helposti niin, että palveluita keskitetään ja ne etääntyvät käyttäjistä. On erittäin tärkeää, että sote-uudistuksen yhteydessä tämä oppilaiden ja opiskelijoiden kannalta vahingollinen skenaario vältetään: opiskeluhuollon palvelut on säilytettävä hallintomuutoksen jälkeenkin matalan kynnyksen palveluina.

Opiskeluhuollon tarve on viime vuosina jatkuvasti kasvanut, jopa niin, että voimassa olevan lainsäädännön noudattamisessa on ollut vaikeuksia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kiireellisissä tapauksissa psykologille tai kuraattorille on päästävä yhden ja kiireettömissä tapauksissa seitsemän työpäivän kuluessa. Lisäksi lakiin on tulossa vuoden 2022 alussa määräykset psykologien ja kuraattorien sitovasta mitoituksesta.

Ensi vuoden alusta lähtien Keski-Suomenkin hyvinvointialueen uusi valtuusto tekee päätöksiä alueen sote-palvelujen järjestämiseksi. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien toiminnassa lähtökohtana tulee olla se, että nämä toiminnot säilyvät fyysisesti koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Toiminnalle pitää myös pystyä osoittamaan riittävät resurssit ja rahoitus siten, että lain vaatimukset pystytään täyttämään.

Juha Paananen

aluevaaliehdokas (sd.)

Keski-Suomi, Jyväskylä

Lohikosken kirjasto säilytettävä!

Lohikosken palvelut ovat vuosikymmenien ajan jatkuvasti heikentyneet. Esimerkiksi nuorisotila hävisi jo vuosia sitten ja pienemmän uimarannan ylläpidon kaupunki on lopettanut. Liikuntapuisto ja iso uimaranta vaatisivat pikaisesti kunnostusta. Kaiken lisäksi kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuodelle 2022 esitetään Lohikosken kirjaston lakkauttamista.

Kirjastolla on Lohikoskella yli puolivuosisataiset perinteet. Vuonna 1960 aloitti Taulumäellä Lohikosken kirjasto, joka siirtyi vuonna 2010 Lohikosken koulun yhteyteen pienkirjastoksi.

Tällä hetkellä kirjasto on Lohikoskella ainoa sisätila, jossa nuorilla on mahdollista kokoontua parina päivänä viikossa koulun jälkeen, vieläpä lukuharrastusta ja tiedon etsintää tukevassa ympäristössä. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa lähikirjasto on keskeinen ja aktiivisesti käytetty kulttuuripalvelu noin 500 lapselle ja nuorelle.

Koulun yhteydessä toimiva kirjasto on elimellinen osa opiskelua: kirjojen lainaaminen ja lukeminen omaksutaan heti opinpolun alkuvaiheessa itsestään selväksi osaksi oppimista. Sillä on erittäin suuri merkitys lasten ja nuorten koko myöhemmälle elämälle, koska lukeminen kannattaa aina.

Kirjasto tarjoaa lasten ja nuorten lisäksi henkireiän myös muille alueen asukkaille. Kirjasto on sivistyspalvelu, joka on kaikkien asukkaiden helposti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa. Lohikoskella halutaan kehittää nykyisen kirjaston toimintaa laajemmaksi esimerkiksi omatoimikirjasto-mallin mukaisesti.

Syyskuussa nettiadressin Lohikosken kirjaston säilyttämisen puolesta allekirjoitti muutamassa päivässä 542 henkilöä. Tämäkin osoittaa, miten tärkeänä alueen omaa kirjastoa pidetään lohikoskelaisten keskuudessa.

Lohikosken kirjaston lakkauttamisesta syntyvä näennäinen säästö olisi täysin mitätön verrattuna siihen, miten paljon sivistyksellistä vahinkoa lakkauttaminen aiheuttaisi. Päätökset talousarviosta ja käyttötaloussuunnitelmasta vuodelle 2022 tehdään tämän vuoden loppuun mennessä. Säilyttämällä Lohikosken kirjaston Jyväskylän päättäjät voivat nyt näyttää sivistystahtonsa.

Juha Paananen

lohikoskelainen vuodesta 1983

Jyväskylä

(Keskisuomalainen 21.11.2021)

Panostusta kasvuun ja oppimiseen

Jyväskylän sivistyslautakunta esitti kokouksessaan 22.9.2021 kaupunginhallitukselle, että kasvun ja oppimisen palveluissa tulojen ja menojen erotus eli käyttökate on ensi vuonna -235 947 400 euroa. Se on reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin lautakunnalle asetettu kehys. Lopullisesti vuoden 2022 talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto marraskuun 2021 lopussa.

Mihin lisärahaa sitten tarvitaan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja nuorisopalveluissa? Ensinnäkin määrärahalisäyksellä pyritään varmistamaan kasvatuksen ja opetuksen resurssit siten, että lasten ja nuorten terve kasvu ja hyvä oppiminen mahdollistuvat.

Erityisen tärkeää on, että perusopetuksen ryhmäkokojen pitkään jatkunut kasvu pystytään pysäyttämään. Kymmenen viime vuoden aikana keskimääräinen ryhmäkoko on alakouluissa (luokat 1-6) noussut 17,5 oppilaasta 19,7 oppilaaseen eli yli 11 %. Yläkouluissakin ryhmien suurenemistahti on ollut lähes yhtä nopea. Ellei jotain tehdä, kasvu jatkuu edelleen. Ryhmäkokojen kasvun katkaiseminen edellyttää sitä, että kouluissa on riittävästi opettajia ja muuta opetushenkilöstöä ja että henkilökunnan jaksamista tuetaan.

Lisäksi määrärahoja on kohdennettava sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla saadaan vähennettyä kiusaamista ja syrjäytymistä. Tuoreesta koulutyytyväisyyskyselystä ilmenee, että peruskoulun oppilaista lähes kolmannes on kokenut kiusaamista.

Myös korona-ajan aiheuttama oppimisen vaje vaatii lisäpanostusta. Pandemia-aika etäopetuksineen on vaikeuttanut varsinkin niiden oppilaiden opinnoissa etenemistä, jotka olisivat eniten tarvinneet opettajan kasvokkain antamaa opetusta, tukea ja ohjausta. Nyt tätä oppimiseen syntynyttä velkaa on maksettava takaisin, jotta ongelmat eivät syvene.

Jyväskylän kaupunkistrategiaa ollaan juuri uudistamassa. Uudessa strategiassa sivistys ja koulutus tulee nostaa näkyvästi esille yhdeksi keskeiseksi strategiakärjeksi. Strategia ei saa jäädä vain paperiksi mappi-Ö:hön, vaan sen on näyttävä konkreettisesti panostuksina, jotka kohdistuvat lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Talousajatteluun tarvitaan muutos

Sote-ratkaisun jälkeen eli jo parin vuoden kuluttua sivistyspalvelut ovat Jyväskylän, samoin kuin muidenkin Suomen kuntien, ylivoimaisesti suurin ja merkittävin palvelualue. Tämän muutoksen yhteydessä on arvioitava kaupungin taloudenhoidon perusteet uudelleen.

Tähän saakka talouden toimintamalli on ollut karkeasti se, että vuosittain laaditaan seuraavan vuoden talousarvio mahdollisimman niukan raamin pohjalta. Lautakunnat esittävät raamin päälle menolisäyksiä, joista osa yleensä menee valtuustossa läpi.

Tämä malli sopii huonosti perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, ja se on johtanut siihen, että opetuksen ja kasvatuksen rahoitus on ollut toimintamenojen osalta ajoittain lyhytnäköistä ja poukkoilevaa. Tämä taas on haitannut palvelujen pitemmän aikavälin kehittämistyötä.

Laadukkaasti ja riittävästi resursoidun opetuksen ja kasvatuksen positiiviset vaikutukset eivät näy läheskään täysimääräisinä yhden vuoden aikana. Pitemmällä aikajänteellä myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin selvästi nähtävissä. Näitä vaikutuksia ovat mm. nuorten syrjäytymisen väheneminen ja keskimääräisen koulutustason nousu – kaiken kaikkiaan laaja-alainen hyvinvoinnin kasvu.

Koulutuksen vaikutusten pitkäkestoisuus on huomioitava taloussuunnittelussa. Se vaatii meiltä kaupungin päättäjiltä asenteenmuutosta ja rohkeutta sijoittaa riittävästi varoja opetuksen ja kasvatuksen järjestämiseen, siitäkin huolimatta, että talouden kannalta lähivuodet eivät ole helppoja. Kyse on tulevaisuusinvestoinnista, joka tuottaa myöhemmin merkittäviä kustannussäästöjä.

Keskeistä on, että selviämme kestävällä tavalla tulevista haasteista. Siksi talouden ja myös toiminnan käytännön työkaluksi tarvitaan Jyväskylässä vähintään valtuustokauden mittainen kasvatuksen ja koulutuksen strategia, jossa määritellään selkeästi ja riittävän sitovasti tavoitteet, toimintatavat ja resurssit sivistyspalvelujen pitkäjänteisen kehittämisen pohjaksi. Siinä on uudelle kaupunginvaltuustolle tehtävää heti valtuustokauden aluksi.

Juha Paananen

varavaltuutettu (sd.), sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä

Millainen on visioni tulevaisuuden Jyväskylästä?

Tässä ajatuksiani siitä, millainen Jyväskylä voisi olla tulevaisuudessa. Kohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Ehkäpä osa näistä jo toteutuu. Millainen on sinun visiosi tulevaisuuden Jyväskylästä?

• Päätöksenteko on avointa. Asukkaiden osallistuminen päätösten valmisteluun on mahdollistettu hyvin.
  
  
• Kaupungin toimintaa ohjaavat tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet.
  
  
• Kaikista kaupunkilaisista huolehditaan, erityisesti heikossa asemassa olevista. Ikäihmisten hoito ja asuminen ovat kunnossa, samoin maahanmuuttajien kotouttaminen.
  
  
• Kaupungilla on kaupunkilaisia varten laajat ja hyvin toimivat digitaaliset palvelut, mutta myös vaihtoehtoiset palvelut niille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluja.
  
  
• Kaupunki huolehtii omien työntekijöidensä työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöiden lomautukset vältetään suunnitelmallisella henkilöstö- ja talouspolitiikalla.
  
  
• Sote-uudistus on tehty (sote-palvelut siirretty hyvinvointialueille), ja kaupungin suurimmat palvelualueet ovat kasvatus ja koulutus. Mikäli koulutuskuntayhtymä on purettu, lukiokoulutus on mahdollisesti siirtynyt takaisin kaupungin ylläpidettäväksi.
  
  
• Kaupungin taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti, keskeisten palvelualojen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset huomioon ottaen.
  
  
• Jyväskylällä on vetovoimaa ja elinvoimaa. Peruspalvelut ovat kunnossa, jolloin yrityksiä on saatu lisää ja samalla verotuloja.
  
  
• Kasvatusta ja koulutusta arvostetaan, ja niillä on riittävät resurssit.
  
  
• Energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Mahdollisten tuulivoimapuistojen sijoitus ja toteutustapa harkitaan tarkkaan.
  
  
• Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaupunkirakennetta kehitettäessä.
  
  
• Pyöräilyyn ja kävelyyn sekä joukkoliikenteen käyttöön on kaupungissa hyvät edellytykset.
  
  
• Liikuntapalvelut on turvattu kaupungin eri asuinalueilla ja Hippos-hanke toteutettu realistiselta pohjalta. Kaupungin asukkaille, erityisesti lapsille ja nuorille, on järjestetty riittävästi matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia heidän omilla lähialueillaan.
  
  
• Kulttuurin ja taiteen toimintaedellytykset ovat kunnossa. Jyväskylässä on vihdoin akustisesti mitat täyttävä musiikkitalo.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuus

Jyväskylän lukiot siirrettiin vuonna 2010 Jyväskylän koulutuskuntayhtymään (nykyisin Gradia). Pian siirron jälkeen ilmeni, että lukioiden toiminta kuntayhtymässä ei ole mahdollista ilman lisärahoitusta. Siksi Jyväskylän kaupunki on tukenut Gradiassa toimivia lukioita vuodesta 2017 lähtien, nykyisin 1,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä kohtalaisen merkittävä tukisumma on budjetoitu Jyväskylässä sivistyksen toimialalle.

Kuntayhtymä lukiokoulutuksen järjestäjänä on Suomessa erittäin harvinainen ratkaisu. Vastaavanlainen toimintamalli on käytössä muualla vain Hämeenlinnassa, jossa koulutuskuntayhtymä Tavastia ylläpitää lukiokoulutusta.

Jyväskylässä kuntayhtymämalli on merkinnyt lukioille merkittävää keskittämistä. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten Jyväskylässä toimi yhteensä kahdeksan lukioyksikköä, mm. Palokassa, Tikkakoskella, Vaajakoskella ja Korpilahdella omansa. Nyt lukiolaiset opiskelevat kahdessa yli tuhannen opiskelijan lukiossa Viitaniemessä ja Harjun kupeessa.

Millainen on Jyväskylän lukioiden tulevaisuus? Yksi tähän asiaan vaikuttava tekijä on tuleva sote-ratkaisu. Jos tai kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnilta hyvinvointialueille (”maakuntiin”), niin miten käy nykyisten kuntayhtymätyyppisten hallintorakennelmien? Todennäköistä on, että niitä ei enää uudessa tilanteessa tarvita.

Jos Gradia jossakin vaiheessa puretaan, niin mihin silloin menevät nyt siellä järjestettävät koulutukset, lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus? Yksi vaihtoehto olisi tietysti sekin, että Gradia jatkaisi. Mutta purkutilanteessa olisi kaksi vaihtoehtoa: kaupunki tai ”maakunta”. Ammatillisella koulutuksella on valtakunnallisesti pitkä perinne kuntayksikköä suuremmista järjestäjistä, joten luonteva suunta saattaisi olla ”maakunta”.

Lukioita järjestävät edelleen Suomessa lähes yksinomaan kunnat. Jos koulutuskuntayhtymää ei olisi, siirtyisikö lukiokoulutus valtakunnallisen linjan mukaisesti takaisin Jyväskylän kaupungille? Tällä ratkaisulla päättyisi ainakin se erikoinen tilanne, että Jyväskylä maksaa joka vuosi merkittävän summan rahaa toisen koulutuksenjärjestäjän vastuulla olevan koulutuksen järjestämisestä.

Käypä hallintomalleille tulevaisuudessa niin tai näin, olennaista on, että jyväskyläläiset nuoret saavat omassa kaupungissaan riittävän laadukasta eli riittävästi resursoitua lukiokoulutusta. Sama vaatimus koskee myös ammatillista toisen asteen koulutusta.

Laatua kasvuun ja oppimiseen

Jyväskylän kaupunkistrategiassa todetaan: ”Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.” Tämä strategiaan kirjoitettu lause tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet parantamaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua.

Varaa laadun kohentamiseen meillä pitäisikin olla, koska käytämme tällä hetkellä vertailukaupunkeihin nähden erittäin vähän euroja kasvun ja oppimisen palveluihin.

Mitä laadun parantaminen käytännössä tarkoittaa? Ei ainakaan sitä, että kasvatamme perusopetuksen ryhmäkokoja ja vähennämme opetustuntien määrää, niin kuin kaupungin talouden sopeuttamista selvittäneen FCG-Perlaconin raportissa esitetään.

Päinvastoin ryhmäkokoja tulee pienentää. Erityisesti tämä vaatimus koskee alakouluja, joissa keskimääräinen ryhmäkoko lähestyy jo uhkaavasti 20:tä ja pahimmillaan ryhmän ovat jopa 30 oppilaan kokoisia. Tällaisissa ryhmissä opettaja ei enää pysty huomioimaan oppilaita yksilöllisesti eikä antamaan riittävää tukea sitä tarvitseville.

Tuntijaon mukaisten vuosiviikkotuntien määrän vähentäminen johtaisi siihen, että oppituntien määrä suhteessa oppilasmäärään tippuisi 20 suurimman kaupungin joukossa kaikkein alhaisimmaksi (nyt jo olemme toiseksi viimeinen). Se ei varmaankaan Jyväskylällä perinteisenä koulukaupunkina voi olla tavoitteena.

Varhaiskasvatuksen osalta edellä mainitussa raportissa esitetään, että voisimme supistaa rahoitusta lähes kolmella miljoonalla eurolla tulevien vuosien aikana, koska lapsimäärä on vähenemässä. Lapsimäärän kehityksessä nojaudutaan vuoden 2019 ennusteeseen. Kuitenkin uusimmat ennusteet kertovat, että syntyvyys on valtakunnallisestikin kääntynyt hienoiseen nousuun.

Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden tarpeeseen vaikuttaa osallistumisasteen (tällä hetkellä noin 77 %) nousu. Jos osallistumisaste olisi vuonna 2030 vaikkapa 85 %, niin se kompensoisi täsmälleen vuonna 2019 ennakoidun syntyvyyden laskun.

Huomionarvoista on, että syntyvyys nyt jo kasvaa ja Jyväskylään tulee vuosittain noin tuhat uutta asukasta. 5-10 vuoden kuluttua Jyväskylässä saattaa varhaiskasvatuksessa olla saman verran tai jopa enemmän lapsia kuin nykyään. Onko siis varhaiskasvatuksen resurssien leikkaaminen nyt kestävällä pohjalla?

Jyväskylän on katsottava korona-ajan yli sekä lähdettävä määrätietoisesti ja harkitusti tavoittelemaan strategiansa mukaisesti tervettä kasvua ja hyvää oppimista.

Juha Paananen

varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen

kuntavaaliehdokas 2021 (sd.)

Jyväskylä

Lohikosken urheilukenttäkö maksulliseksi?

Järkytyin, kun kuulin, että Lohikosken liikuntapuiston urheilukenttä on mahdollisesti muuttumassa maksulliseksi liikuntapaikaksi. Jyväskylän kaupunki aikoo nimittäin vuokrata Lohikosken koulun vieressä olevan urheilukentän jollekin yksityiselle liikuntapalvelujen tuottajalle. Avoin hakumenettely on parhaillaan käynnissä (hakuaika maaliskuun 2021 loppuun mennessä). Käytännössä tämä tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että urheilukentän alueelle rakennettaisiin maksullisia liikuntapalveluja.
 
Vastustan tällaista vuokraussuunnitelmaa. Hakumenettelyn toteutus sotii räikeästi Jyväskylän kaupungin strategisia tavoitteita ja arvoja vastaan. Näitä ovat mm. päätöksenteon avoimuus ja kaupunkilaisten osallistaminen heitä koskeviin valmisteluihin. Nyt on toimittu suorastaan salassa ja kokonaan Lohikosken asukkaat sivuuttaen. Ihmettelen, miten ylipäätään tällainen toiminta voi olla kaupungissamme mahdollista.
 
Kummastelen myös sitä, että Lohikosken liikuntapuiston muuttaminen maksulliseksi liikunta-alueeksi ei ole ollut käsiteltävänä missään poliittisen päätöksenteon elimessä. Tällaiseen periaatteelliseen ja tietyn alueen liikuntamahdollisuuksiin merkittävästi vaikuttavaan asiaan tulisi ehdottomasti saada kaupungin demokraattisesti valittujen päättäjien kanta. Pelkästään virkamiesvetoisesti tämän sisältöistä hanketta ei pidä viedä eteenpäin. Tässä tapauksessa kuitenkin ainoa oikea ratkaisu on keskeyttää hakumenettely Lohikosken osalta kokonaan.
 
Suunnitteilla oleva liikuntahalli olisi kooltaan 40x20 m. Kuulin huhun, että kyse olisi padel-kentistä. Koko urheilukentän laajuus on noin 50x50 m, joten tuon kokoinen rakennelma sisääntuloväylineen ym. veisi leijonanosan alueesta ja lopettaisi kentän käytön mm. koululiikuntaan. Näin ollen vuosikymmeniä lohikoskelaisten käytössä ollutta kenttää ei voisi enää käyttää esimerkiksi Lohikosken koulun liikuntatunneilla juoksemiseen, hyppäämiseen, pallopeleihin ym. liikuntaan.
 
Talvisin kenttä on ollut jäädytettynä ja toiminut koululiikunnan ja koko Lohikosken yhteisenä luistelukenttänä. Tämäkin liikuntamahdollisuus häviäisi mahdollisen yksityistämisen takia. Kaiken kaikkiaan kenttää ovat kesät ja talvet käyttäneet tehokkaasti ja jatkuvasti niin Lohikosken koululaiset ja päiväkotilapset kuin muutkin, eri-ikäiset lohikoskelaiset.
 
Miksi Lohikosken koko aluetta erittäin hyvin ja monipuolisesti palveleva liikunta-alue halutaan siirtää yksityiseen hallintaan ja maksulliseksi? Tähän kysymykseen en keksi yhtään järkevää vastausta. Jyväskylässä on kyllä kartoitettu eri puolilta kaupunkia vähäkäyttöiset liikunta-alueet, joille olisi mahdollista kehittää uusia toimintoja, mutta Lohikoski ei kuulu näihin alueisiin.
 
Lohikosken urheilukentän varaaminen yksityiseen liikuntakäyttöön vaikeuttaisi merkittävästi koulun toimintaa. Miten järjestettäisiin opetussuunnitelman mukainen liikunnan opetus mahdollisen muutoksen jälkeen? Keskustelin kaupungin kaavoituksen viranhaltijoiden kanssa asiasta ja sain mm. sellaisen vastauksen, että onhan koululla piha-alue. Tämä vastaus herättää vain uusia kysymyksiä ja lisäksi kummastusta.
 
Lohikosken kentän mahdollinen vuokraaminen yksityiselle liikuntapalveluyritykselle on herättänyt kummastusta myös Lohikosken koululla. Kaupungin puolelta kouluun ei ole oltu minkäänlaisessa yhteydessä ennen kentän vuokraamishaun julkistamista netissä. Koulu sai tiedon asiasta puolivahingossa ulkopuoliselta henkilöltä.
 
Hakumenettelyn valmistelussa ei ole myöskään tietääkseni tehty lapsivaikutusten arviointia, vaikka Lohikosken koulussa opiskelee lähes 300 7-13-vuotiasta oppilasta, joiden liikuntamahdollisuudet heikkenisivät merkittävästi, jos kenttä muutetaan maksulliseksi liikunta-alueeksi.
 
Mielestäni Lohikosken liikuntapuiston kehittäminen on pikaisesti saatava järkeville raiteille. Puistolle pitää laatia kehittämisen yleissuunnitelma yhdessä Lohikosken asukkaiden, asukasyhdistyksen ja Lohikosken koulun ja päiväkodin kanssa. Kenttä ja sen ympäristö ovat olleet liian kauan rempallaan. Esimerkiksi pukuhuonerakennus purettiin vuosia sitten, eikä uutta ole tullut tilalle. Siitä voisi aloittaa. Muitakin hyviä kehittämisideoita saadaan, kun kysytään Lohikosken asukkailta.
 
Juha Paananen
lohikoskelainen vuodesta 1983

Kasvatusta ja koulutusta kehitettävä pitkäjänteisesti

Jyväskylän talouskehitystä ohjaa vuosi toisensa jälkeen aina seuraavaa vuotta koskeva talousarvioprosessi. Tämä johtaa poukkoilevasti etenevään palveluiden rahoituksen: yhtenä vuonna leikataan paniikissa, toisena vuonna hieman lisätään resursseja. Tällainen toimintatapa ei tosin ole vain Jyväskylän ongelma, vaan maan tapa Suomen kunnissa.

Tulevalla valtuustokaudella on todennäköisesti tulossa suurmyllerrys kuntien palvelurakenteeseen. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien, myös Jyväskylän, ylivoimaisesti suurimmiksi palvelualueiksi jäävät kasvatus ja koulutus eli varhaiskasvatus ja perusopetus. Useimmissa kunnissa, pienimpiä lukuun ottamatta, tähän palvelukokonaisuuteen kuuluu myös lukiokoulutus; Jyväskylän lukiot ovat kuitenkin olleet koulutuskuntayhtymän ylläpidettävinä vuodesta 2010.

Rahoituksen lyhytnäköisyys näkyy ikävä kyllä Jyväskylän lähimenneisyydessä: 2010-luvulla useana vuonna varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen rahoitusta leikattiin kohtuuttomasti. Tämä näkyy edelleen rahoitustasossa: vertailukaupunkeihin nähden käytämme niukasti rahaa kasvatus- ja opetuspalveluihin.

Kasvatuksen ja koulutuksen palvelukokonaisuuteen tuo oman erityisleimansa se, että kohteena ovat lapset ja nuoret. Heidän koko myöhemmälle elämälleen on ratkaiseva vaikutus sillä, miten laadukasta kasvatusta ja opetusta he ovat elämänsä alkuvaiheessa saaneet.

Kysymys on siis tulevaisuuden rakentamisesta. Mitä paremmat oppimismahdollisuudet turvaamme kaupunkilaisille alussa, sitä enemmän luomme hyvinvointia heidän myöhempään elämäänsä. Tästä syystä ei ole järkevää tuijottaa vain seuraavaan vuoteen, kun päätämme kaupunkimme koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden toimintaedellytyksistä.

Jyväskylässä tarvitaan pitkäjänteinen kasvun ja oppimisen strategia, jossa esitetään selkeästi toiminnalliset tavoitteet ja toteutustavat sekä tarvittavat resurssit. Suunnittelunäkymän on jatkuttava yli yhden valtuustokauden. Tätä työtä meillä on muutama vuosi sitten aloiteltu – uudella valtuustokaudella on aika saattaa asia kuntoon.

Juha Paananen

kuntavaaliehdokas (sd.)

varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä

Miten kaupungin talousvaikeuksista selvitään?

Jyväskylän talous on koronaviruksen takia ja muistakin syistä kriisissä. Nettomenojen supistamistarve vuosina 2021-2023 on virallisen arvion mukaan yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Yksi Jyväskylän ongelma on yhteisöverotulojen pienuus. Kaupungin pitäisi pystyä paremmin houkuttelemaan alueelleen veroja maksavia yrityksiä. Houkuttelevuutta lisää se, että kaupungin järjestämät peruspalvelut ovat kunnossa.

Sellaistakin ajattelua on ilmassa, että pelkkä raju palveluihin kohdistuva kulujen supistaminen pelastaa kaupungin. Se tarkoittaisi kuitenkin palvelujen laadun huomattavaa heikentämistä. Käytännössä esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkoot entisestään kasvaisivat ja varhaiskasvatuksessa lain määräämissä aikuinen/lapsi-suhdeluvuissa pysyminen vaarantuisi. Jyväskylän houkuttelevuudelle tämä tekisi hallaa, puhumattakaan siitä, mitä se tekisi jyväskyläläisille lapsille ja nuorille.

2010-luvun talouden tasapainottamisvuosina Jyväskylässä leikattiin rajusti kasvun ja oppimisen palveluista. Suurelta osin tästä johtuu se, että edelleen meillä peruskouluihin, varhaiskasvatukseen ja nuorisopalveluihin käytetty rahamäärä on vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna erittäin alhainen.

Onko talouden tervehdyttämiseen muuta keinoa kuin leikata vuosi toisensa jälkeen kaupunkilaisten kannalta ensiarvoisen tärkeistä palveluista ja samalla heikentää Jyväskylän imagoa? Kyllä on, mutta se ei ole nykysysteemissä helppoa. Nythän talouden suunnittelua hallitsee jokavuotinen talousarvioprosessi, joka koskee aina vain seuraavaa vuotta.

Vaihtoehtona on se, että panostetaan nykyistä enemmän sellaisiin palveluihin, jotka pitemmällä aikavälillä ehkäisevät ja korjaavat (talous)ongelmia ja samalla lisäävät kokonaisvaltaisesti kaupungin elinvoimaisuutta. Näitä ovat erityisesti perusopetus ja varhaiskasvatus sekä ennalta ehkäisevät terveys- ja sosiaalipalvelut. Lisäksi kannattava taloudellinen sijoitus on kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin satsaaminen.

Näin käytettävät miinusmerkkiset lisäeurot muuttuisivat myöhemmin moninkertaisesti plussaksi. Tämä on todennettu monissa tutkimuksissa ja käytännön hankkeissa.

Kysymys on siitä, onko meillä talouspäätöksiä tehdessämme malttia katsoa kauemmas kuin ainoastaan ensi vuoteen. Korona-aikana tämä on haastavaa. Mutta tulevaisuudessa meidän on opittava tunnistamaan eri palvelualojen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset ja rakennettava taloutta osaltaan niiden varaan. Onnistuuko se jo seuraavalla valtuustokaudella?

(Julkaistu Pohjoinen Jyväskylä 4/2020 -lehdessä)