Laatua kasvuun ja oppimiseen

Jyväskylän kaupunkistrategiassa todetaan: ”Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.” Tämä strategiaan kirjoitettu lause tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet parantamaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua.

Varaa laadun kohentamiseen meillä pitäisikin olla, koska käytämme tällä hetkellä vertailukaupunkeihin nähden erittäin vähän euroja kasvun ja oppimisen palveluihin.

Mitä laadun parantaminen käytännössä tarkoittaa? Ei ainakaan sitä, että kasvatamme perusopetuksen ryhmäkokoja ja vähennämme opetustuntien määrää, niin kuin kaupungin talouden sopeuttamista selvittäneen FCG-Perlaconin raportissa esitetään.

Päinvastoin ryhmäkokoja tulee pienentää. Erityisesti tämä vaatimus koskee alakouluja, joissa keskimääräinen ryhmäkoko lähestyy jo uhkaavasti 20:tä ja pahimmillaan ryhmän ovat jopa 30 oppilaan kokoisia. Tällaisissa ryhmissä opettaja ei enää pysty huomioimaan oppilaita yksilöllisesti eikä antamaan riittävää tukea sitä tarvitseville.

Tuntijaon mukaisten vuosiviikkotuntien määrän vähentäminen johtaisi siihen, että oppituntien määrä suhteessa oppilasmäärään tippuisi 20 suurimman kaupungin joukossa kaikkein alhaisimmaksi (nyt jo olemme toiseksi viimeinen). Se ei varmaankaan Jyväskylällä perinteisenä koulukaupunkina voi olla tavoitteena.

Varhaiskasvatuksen osalta edellä mainitussa raportissa esitetään, että voisimme supistaa rahoitusta lähes kolmella miljoonalla eurolla tulevien vuosien aikana, koska lapsimäärä on vähenemässä. Lapsimäärän kehityksessä nojaudutaan vuoden 2019 ennusteeseen. Kuitenkin uusimmat ennusteet kertovat, että syntyvyys on valtakunnallisestikin kääntynyt hienoiseen nousuun.

Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden tarpeeseen vaikuttaa osallistumisasteen (tällä hetkellä noin 77 %) nousu. Jos osallistumisaste olisi vuonna 2030 vaikkapa 85 %, niin se kompensoisi täsmälleen vuonna 2019 ennakoidun syntyvyyden laskun.

Huomionarvoista on, että syntyvyys nyt jo kasvaa ja Jyväskylään tulee vuosittain noin tuhat uutta asukasta. 5-10 vuoden kuluttua Jyväskylässä saattaa varhaiskasvatuksessa olla saman verran tai jopa enemmän lapsia kuin nykyään. Onko siis varhaiskasvatuksen resurssien leikkaaminen nyt kestävällä pohjalla?

Jyväskylän on katsottava korona-ajan yli sekä lähdettävä määrätietoisesti ja harkitusti tavoittelemaan strategiansa mukaisesti tervettä kasvua ja hyvää oppimista.

Juha Paananen

varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen

kuntavaaliehdokas 2021 (sd.)

Jyväskylä

Lohikosken urheilukenttäkö maksulliseksi?

Järkytyin, kun kuulin, että Lohikosken liikuntapuiston urheilukenttä on mahdollisesti muuttumassa maksulliseksi liikuntapaikaksi. Jyväskylän kaupunki aikoo nimittäin vuokrata Lohikosken koulun vieressä olevan urheilukentän jollekin yksityiselle liikuntapalvelujen tuottajalle. Avoin hakumenettely on parhaillaan käynnissä (hakuaika maaliskuun 2021 loppuun mennessä). Käytännössä tämä tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että urheilukentän alueelle rakennettaisiin maksullisia liikuntapalveluja.
 
Vastustan tällaista vuokraussuunnitelmaa. Hakumenettelyn toteutus sotii räikeästi Jyväskylän kaupungin strategisia tavoitteita ja arvoja vastaan. Näitä ovat mm. päätöksenteon avoimuus ja kaupunkilaisten osallistaminen heitä koskeviin valmisteluihin. Nyt on toimittu suorastaan salassa ja kokonaan Lohikosken asukkaat sivuuttaen. Ihmettelen, miten ylipäätään tällainen toiminta voi olla kaupungissamme mahdollista.
 
Kummastelen myös sitä, että Lohikosken liikuntapuiston muuttaminen maksulliseksi liikunta-alueeksi ei ole ollut käsiteltävänä missään poliittisen päätöksenteon elimessä. Tällaiseen periaatteelliseen ja tietyn alueen liikuntamahdollisuuksiin merkittävästi vaikuttavaan asiaan tulisi ehdottomasti saada kaupungin demokraattisesti valittujen päättäjien kanta. Pelkästään virkamiesvetoisesti tämän sisältöistä hanketta ei pidä viedä eteenpäin. Tässä tapauksessa kuitenkin ainoa oikea ratkaisu on keskeyttää hakumenettely Lohikosken osalta kokonaan.
 
Suunnitteilla oleva liikuntahalli olisi kooltaan 40x20 m. Kuulin huhun, että kyse olisi padel-kentistä. Koko urheilukentän laajuus on noin 50x50 m, joten tuon kokoinen rakennelma sisääntuloväylineen ym. veisi leijonanosan alueesta ja lopettaisi kentän käytön mm. koululiikuntaan. Näin ollen vuosikymmeniä lohikoskelaisten käytössä ollutta kenttää ei voisi enää käyttää esimerkiksi Lohikosken koulun liikuntatunneilla juoksemiseen, hyppäämiseen, pallopeleihin ym. liikuntaan.
 
Talvisin kenttä on ollut jäädytettynä ja toiminut koululiikunnan ja koko Lohikosken yhteisenä luistelukenttänä. Tämäkin liikuntamahdollisuus häviäisi mahdollisen yksityistämisen takia. Kaiken kaikkiaan kenttää ovat kesät ja talvet käyttäneet tehokkaasti ja jatkuvasti niin Lohikosken koululaiset ja päiväkotilapset kuin muutkin, eri-ikäiset lohikoskelaiset.
 
Miksi Lohikosken koko aluetta erittäin hyvin ja monipuolisesti palveleva liikunta-alue halutaan siirtää yksityiseen hallintaan ja maksulliseksi? Tähän kysymykseen en keksi yhtään järkevää vastausta. Jyväskylässä on kyllä kartoitettu eri puolilta kaupunkia vähäkäyttöiset liikunta-alueet, joille olisi mahdollista kehittää uusia toimintoja, mutta Lohikoski ei kuulu näihin alueisiin.
 
Lohikosken urheilukentän varaaminen yksityiseen liikuntakäyttöön vaikeuttaisi merkittävästi koulun toimintaa. Miten järjestettäisiin opetussuunnitelman mukainen liikunnan opetus mahdollisen muutoksen jälkeen? Keskustelin kaupungin kaavoituksen viranhaltijoiden kanssa asiasta ja sain mm. sellaisen vastauksen, että onhan koululla piha-alue. Tämä vastaus herättää vain uusia kysymyksiä ja lisäksi kummastusta.
 
Lohikosken kentän mahdollinen vuokraaminen yksityiselle liikuntapalveluyritykselle on herättänyt kummastusta myös Lohikosken koululla. Kaupungin puolelta kouluun ei ole oltu minkäänlaisessa yhteydessä ennen kentän vuokraamishaun julkistamista netissä. Koulu sai tiedon asiasta puolivahingossa ulkopuoliselta henkilöltä.
 
Hakumenettelyn valmistelussa ei ole myöskään tietääkseni tehty lapsivaikutusten arviointia, vaikka Lohikosken koulussa opiskelee lähes 300 7-13-vuotiasta oppilasta, joiden liikuntamahdollisuudet heikkenisivät merkittävästi, jos kenttä muutetaan maksulliseksi liikunta-alueeksi.
 
Mielestäni Lohikosken liikuntapuiston kehittäminen on pikaisesti saatava järkeville raiteille. Puistolle pitää laatia kehittämisen yleissuunnitelma yhdessä Lohikosken asukkaiden, asukasyhdistyksen ja Lohikosken koulun ja päiväkodin kanssa. Kenttä ja sen ympäristö ovat olleet liian kauan rempallaan. Esimerkiksi pukuhuonerakennus purettiin vuosia sitten, eikä uutta ole tullut tilalle. Siitä voisi aloittaa. Muitakin hyviä kehittämisideoita saadaan, kun kysytään Lohikosken asukkailta.
 
Juha Paananen
lohikoskelainen vuodesta 1983