Jyväskylä on selvittämässä omistamansa vesi- ja energiayhtiö Alvan vähemmistöosuuden. Myytävä osuus olisi n. 30-40 %. Mahdollinen ostaja olisi todennäköisesti jokin yksityinen toimija, esimerkiksi pääomasijoittaja tai eläkevakuusrahasto. Myyntiasia on tulossa Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätettäväksi tänä keväänä.
Jyväskylän suunnitelmien pohjalta valtakunnalliseen keskusteluun on viime aikoina noussut erityisesti vesihuolto, joka ns. luonnollisena monopolina on ollut Suomessa perinteisesti julkisessa omistuksessa. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vesihuollon yksityistämiseen sisältyy suuria riskejä.
Mahdollisen kaupan valmisteluun on palkattu konsulttiyhtiö, jonka kerrotaan saavan bonuspalkkion, mikäli myynti toteutuu. Konsultin bonusta on puolusteltu sillä, että vastaavanlaisissa kaupan valmisteluissa se on normaali käytäntö.
Totta onkin, että bonus on yleensä käytössä yksityisellä puolella, nimenomaan silloin, kun on jo päätetty myydä ja tavoitteena on mahdollisimman korkea kauppahinta ja edulliset kauppaehdot.
Jyväskylä ei ole tällaisessa tilanteessa. Tarkoituksenahan on sen selvittäminen, onko myyminen ylipäätään tarkoituksenmukaista kaupungin kokonaisedun kannalta. Siksi selvityksen, jos sellainen halutaan tehdä, pitäisi olla puolueeton eikä tarkoitushakuinen.
Alvan osittainenkin myyminen pääomasijoittajalle tai vastaavalle taholle olisi päänavaus luonnollisten monopolien yksityistämisessä koko Suomessa. Vastaavanlaisista ratkaisuista muualla Euroopassa (esimerkiksi Tallinnassa, Pariisissa ja Berliinissä) on saatu huonoja kokemuksia: maksut ovat nousseet, ja välttämättömiä investointeja on jätetty tekemättä - voittoja yksityinen omistaja on kyllä haalinut.
Ruotsissa ja Hollannissa lainsäädäntö estää vesihuollon osalta määräysvallan siirtämisen yksityiselle taholle. Suomessakin on jo puhuttu lakiuudistuksista, mikäli Jyväskylän tyyppiset, erityisesti vesihuollon omistajajärjestelysuunnitelmat etenevät.
Yksityinen omistaja hakee sijoitukselleen tuottoa, ehkä 6-10 %. Toteutuessaan yksityinen omistajuus tarkoittaisi Jyväskylässäkin lähes varmasti asiakasmaksujen korotuksia; tapaus Caruna on kaikilla hyvässä muistissa. On sanottu, että kaupunki määräisi edelleen hinnat, mutta entä, jos osaomistaja ei muuten saa voittosiivuaan?
Myös toiminnan edellytysten ja laadun kehittäminen ovat vaarassa jäädä voitontavoittelun alle. Niin on käynyt edellä mainituissa Euroopan kaupungeissa ja Suomessa mm. yksityisten yritysten ylläpitämässä vanhustenhoidossa.
Kaiken kaikkiaan oman vesi- ja energiayhtiön osittainenkaan myynti ei ole Jyväskylän ja kaupunkilaisten kannalta järkevä ratkaisu. Parasta olisi keskeyttää myyntiprosessi ja keskittyä itse Alvan toiminnan ja hallinnon kehittämiseen.
Omistajalle luonnolliseen monopoliin perustuva toiminta tuottaa takuuvarman tulovirran. Jo tämän takia kaupungin kannattaa pysyä omistajana. Myynnistä kaupunki saisi kertakorvauksen, joka olisi äkkiä syöty. Vanha viisaus sanoo, että kultamunia munivaa hanhea ei kannata tappaa.
Ja vielä selvennyksenä: En vastusta yritystoimintaa. Se on yhteiskunnassa keskeinen ja välttämätön elinvoiman ja hyvinvoinnin luoja, jonka toimintaedellytysten on oltava kunnossa. Mutta se sopii huonosti toimintaan, joka perustuu luonnollisiin monopoleihin tai jonka kohteena ovat heikossa asemassa olevat ihmiset (esimerkiksi sairaat, lapset tai vanhukset).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti