Laatua kasvuun ja oppimiseen

Jyväskylän kaupunkistrategiassa todetaan: ”Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.” Tämä strategiaan kirjoitettu lause tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet parantamaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua.

Varaa laadun kohentamiseen meillä pitäisikin olla, koska käytämme tällä hetkellä vertailukaupunkeihin nähden erittäin vähän euroja kasvun ja oppimisen palveluihin.

Mitä laadun parantaminen käytännössä tarkoittaa? Ei ainakaan sitä, että kasvatamme perusopetuksen ryhmäkokoja ja vähennämme opetustuntien määrää, niin kuin kaupungin talouden sopeuttamista selvittäneen FCG-Perlaconin raportissa esitetään.

Päinvastoin ryhmäkokoja tulee pienentää. Erityisesti tämä vaatimus koskee alakouluja, joissa keskimääräinen ryhmäkoko lähestyy jo uhkaavasti 20:tä ja pahimmillaan ryhmän ovat jopa 30 oppilaan kokoisia. Tällaisissa ryhmissä opettaja ei enää pysty huomioimaan oppilaita yksilöllisesti eikä antamaan riittävää tukea sitä tarvitseville.

Tuntijaon mukaisten vuosiviikkotuntien määrän vähentäminen johtaisi siihen, että oppituntien määrä suhteessa oppilasmäärään tippuisi 20 suurimman kaupungin joukossa kaikkein alhaisimmaksi (nyt jo olemme toiseksi viimeinen). Se ei varmaankaan Jyväskylällä perinteisenä koulukaupunkina voi olla tavoitteena.

Varhaiskasvatuksen osalta edellä mainitussa raportissa esitetään, että voisimme supistaa rahoitusta lähes kolmella miljoonalla eurolla tulevien vuosien aikana, koska lapsimäärä on vähenemässä. Lapsimäärän kehityksessä nojaudutaan vuoden 2019 ennusteeseen. Kuitenkin uusimmat ennusteet kertovat, että syntyvyys on valtakunnallisestikin kääntynyt hienoiseen nousuun.

Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden tarpeeseen vaikuttaa osallistumisasteen (tällä hetkellä noin 77 %) nousu. Jos osallistumisaste olisi vuonna 2030 vaikkapa 85 %, niin se kompensoisi täsmälleen vuonna 2019 ennakoidun syntyvyyden laskun.

Huomionarvoista on, että syntyvyys nyt jo kasvaa ja Jyväskylään tulee vuosittain noin tuhat uutta asukasta. 5-10 vuoden kuluttua Jyväskylässä saattaa varhaiskasvatuksessa olla saman verran tai jopa enemmän lapsia kuin nykyään. Onko siis varhaiskasvatuksen resurssien leikkaaminen nyt kestävällä pohjalla?

Jyväskylän on katsottava korona-ajan yli sekä lähdettävä määrätietoisesti ja harkitusti tavoittelemaan strategiansa mukaisesti tervettä kasvua ja hyvää oppimista.

Juha Paananen

varavaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen

kuntavaaliehdokas 2021 (sd.)

Jyväskylä