Jyväskylän lukiot siirrettiin vuonna 2010 Jyväskylän
koulutuskuntayhtymään (nykyisin Gradia). Pian siirron jälkeen ilmeni, että
lukioiden toiminta kuntayhtymässä ei ole mahdollista ilman lisärahoitusta.
Siksi Jyväskylän kaupunki on tukenut Gradiassa toimivia lukioita vuodesta 2017
lähtien, nykyisin 1,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä kohtalaisen merkittävä
tukisumma on budjetoitu Jyväskylässä sivistyksen toimialalle.
Kuntayhtymä lukiokoulutuksen järjestäjänä on Suomessa
erittäin harvinainen ratkaisu. Vastaavanlainen toimintamalli on käytössä muualla
vain Hämeenlinnassa, jossa koulutuskuntayhtymä Tavastia ylläpitää
lukiokoulutusta.
Jyväskylässä kuntayhtymämalli
on merkinnyt lukioille merkittävää keskittämistä. Vielä reilu kymmenen vuotta
sitten Jyväskylässä toimi yhteensä kahdeksan lukioyksikköä, mm. Palokassa,
Tikkakoskella, Vaajakoskella ja Korpilahdella omansa. Nyt lukiolaiset
opiskelevat kahdessa yli tuhannen opiskelijan lukiossa Viitaniemessä ja Harjun kupeessa.
Millainen on Jyväskylän
lukioiden tulevaisuus? Yksi tähän asiaan vaikuttava tekijä on tuleva
sote-ratkaisu. Jos tai kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnilta
hyvinvointialueille (”maakuntiin”), niin miten käy nykyisten
kuntayhtymätyyppisten hallintorakennelmien? Todennäköistä on, että niitä ei
enää uudessa tilanteessa tarvita.
Jos Gradia jossakin vaiheessa
puretaan, niin mihin silloin menevät nyt siellä järjestettävät koulutukset,
lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus? Yksi vaihtoehto olisi tietysti sekin,
että Gradia jatkaisi. Mutta purkutilanteessa olisi kaksi vaihtoehtoa: kaupunki
tai ”maakunta”. Ammatillisella koulutuksella on valtakunnallisesti pitkä
perinne kuntayksikköä suuremmista järjestäjistä, joten luonteva suunta
saattaisi olla ”maakunta”.
Lukioita järjestävät edelleen
Suomessa lähes yksinomaan kunnat. Jos koulutuskuntayhtymää ei olisi,
siirtyisikö lukiokoulutus valtakunnallisen linjan mukaisesti takaisin
Jyväskylän kaupungille? Tällä ratkaisulla päättyisi ainakin se erikoinen
tilanne, että Jyväskylä maksaa joka vuosi merkittävän summan rahaa toisen
koulutuksenjärjestäjän vastuulla olevan koulutuksen järjestämisestä.
Käypä
hallintomalleille tulevaisuudessa niin tai näin, olennaista on, että
jyväskyläläiset nuoret saavat omassa kaupungissaan riittävän laadukasta eli
riittävästi resursoitua lukiokoulutusta. Sama vaatimus koskee myös ammatillista
toisen asteen koulutusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti